Ikinä ei voi tietää

Jos teissä lukijoissani on alle 15 vuotiaita niin älkää lukeko seuraavaa tai lukekaa mutta ottakaa opiksenne. Älä juhli jos olet menossa töihin seuraavana päivänä, varsinkaan jos vuorosi alkaa 8 reikä reikä. Luulisi että näiden vuosien aikana oppineen jo mutta ei. Kaameassa kapulassa neljän tunnin yöunien jälkeen ja miehen paheksuvan katseen saattelemana lähdin töihin. Ja myöhästyin vain 10 minuuttia. Häpeä nainen. Ja nyt kaikille tiedoksi olen ihan seesteinen aikuinen ihminen jolla on mies ja kissa enkä suinkaan luule olevani yön kunigatar, ainakaan kovinkaan usein. (Odotan vain kun paras ystäväni tulee maaliskuussa takaisin Australian turneeltaan, meillä oli tapana toissa kesänä pitää passeja laukussa mukana koska ikinä ei voinut tietää milloin joku saa kunigasidean lähteä siltä istumalta Tallinnaan juhlimaan kolmeksi päiväksi..)

No se asuhan teitä kiinnostaa eikä mun moraaliset dilemmat.

• Valkoinen jakku Zara
• Valkoinen t-paita JC
• Ihan alimmaisena Replayn tuubitoppi
• Farkut Hennesiltä
• Koru sama lafka kuin yllä
• Kengät Zara
• laukku kirpparilta

Eilen olin siis juhlimassa hyvän ystäväni syntymäpäiviä Meccassa sekä ihan pikkuisen A21:ssä. Taas muistin muuten miksi en tilaa Martineja koskaan. Voi luoja, en ole vielä uskaltanut kaivaa niitä kaikkia kuitteja eilisillasta esille. No anyway, Meccassa ruoka oli taas aivan loistavaa ja A21:ssä meno taattua laatua. Vitsi miten trendikkäitä ihmisiä ne saakin tungettua sen pienen baarin täyteen..

Nyt menen sohvalle lepuuttamaan uusimman Trendin ja Ellen kanssa. Voi olla että se on vaan minä mutta Trendin muotikuvat ovat menneet niin överiksi ettei vanhan silmä oikein enää erota missä on vaate ja minkä värinen se on.


Olkoon päivän "pakko saada" osio tämä Urban Outfittersin trenssi. Eikä maksa kuin 88$. Pitäis nyt vaan saada joku kortti millä tilata..

heip.

Minne mennä

Kaapelilla on menossa mielenkiintoinen valokuvanäyttely joka liittyy valokuvataiteen museon teemavuoteen 2008. Lehtikuvan saaliit ja saalistajat -näyttely käsittelee lehtikuvaamisen rajoja eli mm. paparazzeja. Onko joku käynyt katsomassa? Itselläni ei oikein ole sopivaa seuraa kun ketään ysävistäni ei tunnu kiinnostavan mutta voihan sinne yksinkin mennä.

www.kaapelitehdas.fi

Designmuseossa taas olisi menossa Sauma-näyttely. Saumassa esitellään suomalaista innovatiivistä muotoilua mikä kuulostaa näkemisen arvoiselta.

www.designmuseum.fi

Nämä molemmat voisi lisätä siihen turistina helsingissä juttuun josta kirjoitin aiemmin. Niinjoo, siihen pitää vielä lisätä Hietalahdenrannassa sijaitseva ravintola Salve. Taattua suomalaista meininkiä, siis ihan kirjaimellisesti ;).

Onko joku käynyt jommassa kumassa näyttelyssä? Mitä mieltä olit? Aikooko joku mennä katsomaan kenties?

I´m in love

Joskus vaatteeseen tai asusteeseen voi rakastua niin syvästi että onnen tunne vastaa vähintäänkin lottovoittoa. Kaupassa siihen iskee silmänsä heti ja jos sitä ei osta, se alkaa kummittelemaan unissa asti tai pahimmillaan näet ensin siitä unta ja sitten lähdet etsimään sitä kaupoista.

Ensimmäinen rakastuminen kävi jo kauan sitten. Alunperin rakastuin tietty niihin alkuperäisiin Pradan popoihin mutta joka tytön ystävä Zara muuntaa huippumuodin myös meidän saataville ja tadaa tässä ne ovat!



Parastahan tässä oli se että kengät maksoivat vain 16,95 euroa. Kengät taisivat eilen olla ainoat jäljellä olevat ja juuri minun kokoani. Alunperin en raaskinut ostaa niitä koska lähemmäs 60 euron hinta Zaran kangaskengistä on liikaa. Tepastelin eilen koko illan uusissa kengissäni samalla kun kokkailin sushia ja toisella kädellä kiskoin Yalumbaa, hyvä sushi viini muuten.

Toinen rakkauslöytöni oli Vilan neuletakki joka sekin jäi kauppaan viime syksynä korkean hintansa vuoksi. Neuleen alkuperäinen hinta oli 50 euroa ja nyt 17 euroa ja pari senttiä päälle. En ole ihan vielä vakuuttunut Vilan laadusta joten normaalihinnoilla tulee ostettua harvemmin sieltä mitään. Olenko ihan väärässä?


Asiasta kahdeksanteen kukkaruukkuun. Se kampaajalla käyminen on taas hyvistä suunitelmista huolimatta jäänyt. Lähinnä johtuen rahasta, ihan ei oo 110 euroa joka palkasta irrotettavissa. Kävi kuitenkin niin että islantilaisten nousikausi alkaa olla ohitse joten päätin hakea rahani pois rahastosta jota hoitaa islantilainen pankki. Rahoista voisi vähän käyttää kampaajaan tai sitten säästää Amsterdamin matkaa varten. Blondin pää sai uuden pähkinän purtavaksi, kerron sitten miten kävi jahka pääsen johonkin lopputulokseen ;).

Kansanvitsaukset

Nythän on niin että misseistä ei ole kukaan enää kiinnostunut ja se huolestuttaa Lolaa ja Marcoa ja Marttiinaakin vähän. On kaiken näköistä vähäpukeista tanssijaa ja pepunkeikuttajaa mukana vaikka silkkareita ei hyväksytä kuitenkaan. Taisi olla muutama pahoinpitelijäkin päässyt mittelemään suomen vähiten halutuimmasta tittelistä. Salla tätä pohtikin jo omassa blogissaan laajemmin miten pienenä missikisat on oli SE juttu. Kysyin kymmenvuotiaalta serkultani aikooko hän katsoa missikisoja tänä vuonna tai onko ylipäätään koskaan katsonut. No ei tod kuulema aijo katsoa, Euroviisuja hän seuraa. No niin minäkin! Euroviisut ovat alkaneet suomen voiton myötä nostaa arvoaan taas silmissäni. Viime keväänä olin fiilistelemässä Areenalla viisujen kenraaleja, aivan mahtava meininki ja ne oli kyllä parhaimmat lavasteet mitä ikinä on ollut.



Mielestäni missikisojen moraalinen kasvatuspyrkimys meni romukoppaan siinä vaiheessa kun tekopyhästi kiellettiin silikonit mutta missien takapuoli senkun jatkaa leviämistään. Nykyään muottia pitäisi laventaa niin suureksi kuin, no, ihmisiäkin on! No siinä menisi tietty missien idea jos ihan kaikki pääsisi mukaan. Euroviisuissa kaikki kukat saavat kukkia! Voittoa ei estä silikonit eikä liioin se että onko mies vai nainen vai kenties molempia. Erilaisuus on muotia, eikö? Kaikki muistaa Dana Internationalin ja Divan!




Cristal Snow on henkilökohtainen suosikkini tämän vuoden viisuehdokkaista. Biisiä en tosin ole kuullut vielä. Euroviisuissa pärjää persoonallisuudella jota valitettavasti viime vuonna ei suomen osalta ollut tarjolla. Cristal snow on juuri sellainen diiva mitä euoroviisuissa tarvitaankin. Rakastan suurieleisiä taiteilijoita jotka eivät pyydä anteeksi olemassaoloaan. Toinen suosikkini on Ninja, iso diiva ja persoona hänkin. Ei sinne kaipailla mitään harmaa varpusia lurittelemaan iskelmää! Vaikkakin Anne Mattilan Perutaan häät tarttuva rallatus on ;) Voi veljet mikä biisi.. "Perutaan häät, perutaan yhteinen hautapaikka, meistä ei ollutkaan tähän hommaaaaan..!" No niin eksyin vähän aiheesta taas.




Pienenä katsoimme missikisoja vihot kädessä ja leikimme tuomareita. Arvioimme missit itse ja valitsimme oman voittajan. Nyt haaveilen omasta kisastudiosta Euroviisufinaaliin! heheh joo oon vähän höyrähtänyt tähän, kyllä se siitä ajanmyötä taas helpottaa..

Kuka muu on yhtä kitchin himoinen että katsoo euroviisuja? Mites ne missikisat, anyone?

"Aa, sä poseeraat!"

Suurin syy siihen että blogissani harvemmin on päivän asuja ja muita on se että ainoa mahdollinen kuvaaja on se mies joka asuu täällä ja jonka kanssa emme juurikaan ole aamuisin samaan aikaan edes hereillä. Toinen yhtä hyvä syy on seuraavanlaiset dialogit : "Kulta käy nyt ihmeessä pissalla ensin, ei tässä ole mitän kiirettä..." Minä: *suu auki mietin mistä se puhuu* mies huomaa hämmästykseni ja toteaa "Aaa, sä poseeraat..!". Juu että yritä siinä sitten säilyttää viimeisetkin kunnioituksen rippeet itseäsi kohtaan. Noniin pitemmittä puheitta eilisen asuun:

• Edestä napitettava mekko H&M
• Harmaat hiihtarit H&M
• Kiiltonahkavyö Seppälä
• Nilkkurit Zara

Tämän illan asu on tällainen:

• Hopeinen hilepaita H&M
• Jättipaituli JC
• Uudet farkut H&M (maksoi vaan 40 e!)
• Nilkkurit Zara
• Laukku ullakkolöytö

Eilen alkuillasta oltiin syömäss Perhossa blinejä ja siitä mentiin muutamille Helkan Baariin. Helkan baarin tunnelma on niin mukavan leppoisa ja baari henkii suomalaista designia lattiasta kattoon. Kuva täältä




Tästä illasta en vielä tiedä mihin tie vie. Luutavasti Nollaan tai Helkan baariin.

Mulla on paljon asiaa tänään. Ensinnäkin sain Glossysta sähköpostia että tuotteita on tulossa lähiaikoina postissa. Onko joku jo saanut jotain tai myös saamassa? En yhtään tiedä mitä sieltä on tulossa mutta hauska juttu kuitenkin.


Ostin ekaa kertaa Elle mat&vin -lehden ja täytyy sanoa että se on ihan huippu. Ruokaohjeita oli tosi paljon ja viinisuositukset kaikkiin ruokiin. Olen tohinalla järjestämässä jonkunsortin fondue dinnereitä heti kun sopiva sauma tulee. Ellen kansikin on niin houkuttelevan näköinen.. Olen tullut siihen tulokseen että harvassa suomalaisessa lehdessä osataan taittaa lehti kunnolla (vrt. Kauneus ja terveys, Kotiliesi yms).


Noo eikai sitten muuta tällä kertaa. Paitsi se että Matkamessut oli yksi suuri huijaus.

Helsingin sydämessä

Viimeksi lupasin että on jotain parempaa huomiselle mutta se nyt sitten venähti tähän päivään enkä mene vannomaan että tämä on yhtään sen parempaa. Huh ylipitkä lause mutta olkoon.

Ystäväni soitti tässä muutama päivä sitten ja ilmoitti että nyt on tulossa kaverin tyttöystävän sisko Latviasta käymään. Niin? No hänellehän piti näyttää Helsinkiä tietty! Molempien paljasjalkaisten helsinkiläisten päät löi tyhjää tahdissa. Onhan täällä vaikka mitä nähtävää mutta ei se itsestä tunnu miltään jos menee Tuomiokirkkoon (kaikki joulu ja kevätjuhlakirkot siellä käyneenä), Kiasmassa tulee käytyä aina kiinnostavien näyttelyjen aikoihin, Sibelius monumentti ei kiinnosta ketään ja Kauppatoria välttelee juuri niiden turistien takia.

Ystäväni yritti päästä helpolla ja ilmoitti että "me mennään kolmosen spåralla koko se turistikierros". Öö haluaako joku tosissaankin viettää 45 minuuttia putkeen haisevassa ratikassa kylmää pakenevien juoppojen kanssa? Se siitä siis.

No me tultiin sitten siihen ratkaisuun että kirkot hän näyttäisi tarvittaessa (kävi ilmi että Uspenskin katedraali Katajanokalla oli tytön listalla muutenkin) ja kahvit kauppahallissa olisivat ensimmäiset jutut.


Sitten Espan poikki Korkeavuoren kadulle ikkunashoppigille Valkoiseen Elefanttiin ja By Marjaan. Korkeavuorenkatu on henkilökohtainen suosikkini, kaikki ne ihanat kaupat.. Siitä Fredalle shoppailemaan lisää Asunaan, Gaudeteen ja Chez Mariuksen ihanaan kokkipuotiin.
Fredaa pitkin kun oikaisee Bulevardille niin pääseekin mukavasti Yrjönkadulle Tornin Ateljee Bar:iin lasillisille.



Tornissa erikoista on siis nämä huikeat näkymät. Ja psst. jos omaat S-etukortin skumppaa saa täältä 17-18 euroa pullo. Kesällä terassi on erityisen kiva. Niinkuin tietysti mikä tahansa terassi kesällä (valopää..). Illallispaikka pitää tietysti valita seuran mukaan niinkuin muukin ohjelma mutta nämä olisivat minun ehdotukseni. Vähän on suppeaa mutta täällä aina asuneena silmät pitää tosissaan aukaista aina vaan uudelleen.

Näillä pärjää päivän Helsingissä mutta mitä lisäisit vielä listaan tai minkä jättäisit ehdottomasti pois? Älkää ehdottako sitä Sibelius monumenttia, pliis :)

Ainiin! Bisquits ja Dolce Vita soivat molemmat minulle "You make my day" kunniamerkin joten kiitos erittäin paljon molemmille!!


Tarkoitus on antaa merkkiä eteenpäin joten minun valintani ovat: Merikarhu , Nelliina , Silver ja Vippe Ainakin puolet- blogista. Moni muukin blogi tämän ansaitsee mutta olkoon nämä tänään :)

Suomen oma unelmavävy

Johan suomessa oli jo melkein kaikki tosi-tv ohjelmat sijoitettuna suomalaiseen menoon mutta ihan suoraansanoen luulin että Maajussille morsian olisi suomalaisten vastaus jenkkien Unelmien poikamiehelle. Mutta väärässä olin. Nyt se on täälläkin se unelma miehen metsästys. Ilmeisesti ainoa poikkeus on se että miesehdokas ei ole mikään Sulho von Perijä.

Muuten en ole kiinnostunut muiden seuranhausta mutta tätä ohjelmaa ajattelin ainakin yrittää katsoa. Iltalehti julkisti tänään kuvan tästä "tummasta komistukesta" kuten häntä kuvaillaan artikkelissa. Hehhehe tämä Antti pyysi minua treffeille muutamia vuosia sitten keskellä katua.


Semmosta...

Juu lupaan että keksin huomiseksi jotain parempaa.

Voihan räkä

Omalla kohdallani alennusmyynnit näyttäisivät menevän ihan sivusuun koska nyt kun olisi rahaa niin olen kotona kuumeessa, taas. En siis pääse ainakana pariin päivään mihinkään ja silloin on jo luutavasti liian myöhäistä. Tarvitsisin oikeastaan vain uudet farkut, takin ja laukun.

Etsin niin kireitä farkkuja ja mahdollisimman lyhyillä lahkeilla kuin mahdollista. Kireitä siksi että housut venyvät yleensä muutamassa päivässä huonosti istuviksi varsinkin vyötäröltä, muutoin en halua näyttää siltä että en tiedä kokoani. Ostan aina ne farkut jotka tuntuu mukavilta heti päällä vaikka myyjät aina väittääkin, oikeassa ovatkin, että farkut pitää ostaa niin tiukkoina että henki kulkee juuri ja juuri. Lahkeen pituus on hyvinkin ratkaisevaa esimerkiksi uusien nilkkurieni kohdalla koska haluan että ne varret näkyy edes jotenkuten.


Minulla on jo kylmille ilmoille epäseksikäs Peakin untuvatakki, musta lyhyt villakangastakki kahdella nappirivillä ja valkoinen pidempi villakangastakki juhlia varten. Omistamissani takeissa ei ole mitään erikoista ja usein tuntuukin siltä että miksi talvella tuntuu pukeutuvansa huonommin kuin kesällä vaikka alla olisikin jotain superhienoa.

Takissa saa olla jotain erikoista kuten väri tai isot hihat kuten näissä takeissa. Tuo vyöllä sidottu vyötärö on myöskin minusta kiva idea edelleen.


Parka olisi kiva myös mutta en ole törmännyt sellaisiin juuri missään. Stockalla oli, en muista merkkiä, mutta se oli harmi vaan aivan liian suuri vaikka parka löysä saakin olla. Nahkatakki ei kuulu nyt varsinaisesti tähän taven takkimetsästykseen mutta ikuisesti se haaveissa siintää. Toivon että keväämmällä saan hankittua sellaisen jostain. Kuvassa oleva lyhyt hihainen, todella istuva nahkatakki olisi unelma. Itseasiassa kuvan takki ei maksa Asosilla 124 puntaa. No okei on se aika kallis edelleen.



Kaikki kuvat Asos.fi

Laukusta ei ole vielä ihan selvää toivetta mutta jotain suuren ja pienen väliamaastoa, jos ymmärätte :). Omistan paljon tosi suuria laukkuja mihin mahtuu vaikka mitä ja paljon pieniä iltalaukkuja mutta en oikeastaan yhtään siitä välistä olevaa.

No, menen nyt sairastamaan uusimman ruotsalaisen Ellen, vihreän teen ja paketillisen nenäliinoja kanssa. Heijsan!

Tärkeimmät tavarat

Sain ratkaistua kalenterin osto-ongelman hyväksymällä kertakaikkisen tosiasian että nyt on valittava huonoista vähiten huono ja päädyin siihen (pirun) Filofaxiin. Vaaleansinisillä nahkaisilla kansilla oli vähiten paha joten valitsin sen eikä se itseasiassa ole ollenkaan niin huono sittenkään. Tässä postauksessa ajattelin esitellä tavallaan luottokamani joita ilman en tulisi toimeen.

Ipod siksi että jollei joku ole kehumassa koko ajan niin pitäähän sitä musiikkia korville jostain saada. Tänä aamuna puoli kahdeksan aikaan oli ihana kuunnella Katie Meluan rauhoittavaa ääntä joka ajoi asiaa hyvänä krapulan poistajana myös.. Kännykkä on tärkeä tietysti siksi että sillä pidetään luonnollisesti puheyhteyksiä mutta myös kamera ja netti ovat kiva lisä puhelimessani. Tälläsin samaan kuvaan vielä DKNY:n kelloni joka kulkee kädessä lähes aina (kellotaulu on kultainen eikä siinä ole mitään muuta kuin logo kello 12 kohdalla joten ei siitä aikaa oteta..). Kultainen kaulakoru sinisille akvamariinikivellä on mummini vanha ja on kaulassani myöskin melko poikkeuksetta. Koru sopii lähes kaiken kanssa ja on niin rakas etten siksikään ota sitä pois.


Filippa K:n musta merinovillapaita on vaatekaappini tärkein vaate. Se menee pieneen tilaan eli helppo kuljettaa laukussa ja on superkäytännöllinen koska se sopii kaikkien muiden vaatteiden kanssa ja on niin laadukas että kovassakaan käytössä se ei menetä muotoaan. Lancomen Aquafusion sävyttävä päivävoide on kiireaamujen pelastus. Lancomella, Rosebud salvalla ja Juicy tubella saa jo paljon aikaan vaikka bussissa. En liiku mihinkään ilman niitä.

Sitten tietysti Chanelin silmälasit ovat ehdottomasti tärkeimmät vaikka piilareita käytänkin usein mutta olen niin sokea että en kertakaikkiaan näe mitään ilman jompia kumpia.


Sitten tietysti pitää olla iso laukku jossa kaiken tämän kaman kantaa. Suosikkini on Rizzon iso ruskea nahkalaukku joka toimii sekin kuin unelma oikeastaan missä vaan. Ostin laukun muutama vuosi sitten ja hyvänä on pysynyt.


Sitten tietysti kaikkein rakkain on poikaystävä mutta sitä nyt ei varmaan lasketa tavaraksi mutta entäs tämä kisu joka majailee meillä? Daisystä löytyy tempperamenttia vaikka muille jakaa mutta silti olen aivan myyty tämän otuksen kanssa.. :)


Mitä ilman sinä et voisi elää?

Koska allekirjoittanut on taas kerran sössinyt jotain kameran kanssa niin kuvat ovat epätarkkoja ja erikokoisia mutta nyt on niin hoppu etten kerennyt tekemään asialle mitään joten toivottavasti ette häiriinny kovasti ;)

pps: Mitä mieltä olette Vendetan ajatuksesta bloggarien tapaamisesta?

Kalenterkriisi ja tukkapulmia

Olen niitä ihmisiä jotka tarvitsevat tietyt tavarat ympärilleen jotta arki toimii. Yksi näistä on kalenteri. En vain tule toimeen ilman sellaista koska tapanani on kerätä koko elämäni kalenterin kansien sisään, pankkitunnuksista resepteihin ja työvuoroihin. Nyt olen ilman almanakkaa koska en jostain käsittämättömästä syystä sellaista hankkinut ENNEN vuodenvaihtumista.. Tokihan Akateemisesta saa Filofaxeja ja muita nahkakantisia pöytäkalenterita mutta minusta kalenterin pitää olla kivannäköinen, sehän edustaa elämääni!

Ongelma tässä on juuri nyt se että missään ei ole jäljellä enää kalentereita eikä niitä tilata lisää koska suurin menekki on ENNEN vuodenvaihdetta.. Suurin syy siihen että kalenterin ostaminen unohtui on se että äitini on aina ennen ostanut kalenterin joululahjaksi. Edellinen kalenterini Taschen Diaryn Fashion Now palveli uskollisesti koko vuoden 2007 ja joutuu jatkamaan palveluksiaan post it-lappujen voimin.

Kalenteri on ostettu Kiasma kaupasta viime vuonna mutta tänä vuonna niitä ei enää ollut, no ainakaan jäljellä enää. Eli jos joku tietää mistä saa vielä kivoja kalentereita niin ilmoittadu heti, kriisini syvenee entisestään joka hetki.. Niissä Filofaxeissa ei ole muuta vikaa kuin hinta ja se että ensi vuonna haluan taas uuden, en pelkästään vaihtaa sisällystä. Olisihan se tietty järkevä ostos..

Toinen askarruttava asia liittyy hiuksiini. Olen virallisesti lopenkyllästynyt tähän pitkään valkoiseen reuhkaan jolle en jaksa tehdä mitään ikinä. Olen kokeillut jo lähes kaikkea elämäni varrella (kiitos ihanalle Maffille jonka vakkarimallina toimin teininä). Tukkani on ollut polkka, pitkä ja kaikkea siltä väliltä. Väreistä kirkuvan punainen, luumu, platinablondi, tummanruskea on käyty läpi. Ruskeasta tukasta haaveilenkin mutta totuus on se että mikään ei ole niin hirveän näköistä kuin vaalea juurikasvu tummassa tukassa. Taidanpa vain tyytyä leikkaamaan lyhyeksi ja tummentamaan muutaman asteen. Jotain tällaista olen ajatellut:







Kaikki kuvat Hairfinder.com

Jennifer Lopezin tukka on pituudeltaan lähinnä se mitä olin ajatellut. Haluaisin kuitenkin että tukan saa edes pienelle nysäponnarille vaikka treenatessa (höhöhö milloinkohan sellanen tilanne tulee eteen..). Ehkä seuraavasta palkasta pitää uhrata kampaajakäyntiin. Tili huutaa jo valmiiksi apua, helsingissä kampaajat ovat aivan järkkyhintaisia. Että jos joku tietää jonkun edukkaan paikan niin saa kertoa :)

edit ja täysin edellisiin asioihin viittaamaton: Jos tämä uutinen ei ole epäreilu niin ei sitten mikään!

Ajatustyötä

Viikonloppu on mennyt ihan rauhallisesti siivotessa ja löhötessä. Olen kirjaimellisesti niin rahaton että en missään maailman nimessä voi mennä alennusmyynteihin tai tilini menee miinukselle ja siitä ei pankintädit tykkää. Luovuin vapaaehtoisesti visastani koska katsoin että ylivarojen eläminen ei kertakaikkiaan pidemmän päälle toimi. Muutos ei ihan kädenkäänteessä käykkään koska se tapa jolla olen elänyt tähän asti ei näillä rahavaroilla kertakaikkiaan voi toteutua. Vähemmän kalliita drinkkejä Meccassa ja enemmän halpaa viiniä kotona, eikö ;)?

Toinen asia jota olen tässä pohtinut on kuvankäsittelyohjelmat. Olin innosta vinkuen hankkimassa sellaista mutta sitten yllätti hinta, monta sataa euroa! Joten kysymys kuuluukin, käyttääkö joku teistä jonkinlaista kuvankäsittelyohjelmaa? Onko sellainen hankkimisen arvoinen siis? Jos sellaisen aijon hankkia niin jonkun hyvin edullisen ja helppokäyttöisen, en suinkaan mitään ammattilaiskäyttöön tarkoitettua.

Kolmas asia joka tänään on päässyt mietintään on itseasiassa kaksikin artikkelia tämän päivän Helsingin Sanomissa. Ensimmäinen, jota en sen kummemmin jäänyt kylläkään pohtimaan, oli esittely kymmenestä potentiaalisesta kasvuyrityksestä ja mahdollisuus äänestää mikä näistä on tulevaisuuden menestyjä takuuvarmasti. Kuvissa esiteltiin perustajat ja yritysten tuotteet olivat pääsääntöisesti tietotekniikkasovelluksia jne (mm.Habbo hotelli oli yksi näistä puljuista). Koko joukkiosta naisia oli vain yksi. Vain yksi!! Miksi näin? Eivätkö naisten ideoimat tuotteeet käy kaupaksi vai eikö kunnianhimoisia naisia vain yksinkertaisesti ole yhtäpaljon kuin miehiä? Otetaanko naisten jutut varmasti yhtä vakavasti kuin miesten vastaavat?

Toinen artikkeli esitteli yhdysvaltalaisen muusikon Rich Vogelin ylläpitämän sivuston Foundphotos.net. Sivusto perustuu siis netistä avoimista kuvagallerioista ladattuihin kuviin eli tuikitavallisten ihmisten ottamiin otoksiin. Kyseessä siis todella on jaossa olevista kuva-albumeista mutta osa on varmasti jäänyt vahingossa avoimiksi. Aivan kuten Hs:n Miska Rantanenkin kirjoittaa, kuvissa ei ole mitään rivoa tai sairasta mutta silti vähän nolottaa ja samaan aikaan kiehtoo katsoa muiden ympäri maailmaa olevien kuvia. Omat albumini ovat kyllä salaisia mutta enhän sitä voi tietnkään estää jos jossain kekkereissä otetut kuvat joutuvat toisten toimesta nettiin jakoon. Siis eihän niin saisi tehdä mutta kaikki eivät siitä välitä. Herra Vogelia saa pyytää poistamaan kuvansa jos näin haluaa. Toistaiseksi ketään tuttua ei ole tullut vastaan mutta eiköhän se ole vain ajan kysymys :).

Hui mikä romaani, kiitos jos jaksoit lukea edes siltä täältä. Mitä ajatuksia edellämainitut herätti sinussa?

Jee matka tiedossa!

Jei, Amsterdam here i come! Lähdemme siis poikaystäväni kanssa helmikuun alussa Hollantiin moikkaamaan poikaystäväni siskon perhettä. Onneksi saadaan asua heidän luonaan ettei mene rahaa hotelliin. En ole koskaan käynyt kyseisessä maassa aiemmin joten kaikki vinkit ovat tervetulleita! Odotan innolla Amsterdamia ja hei, mitään coffee shop vinkkejä on turha jaella koska ainoa päihdyttävä aine jota käytän on viina(no viini oikeastaan ja shamppanja jos olisin rikas..noniin sivuraiteilla ollaan..). Helmikuussa on myös se Cirque du Soleil -esitys Turussa joten sieltä pitäisi vielä varata hotellihuone. Mutta hei kuka antaa hotellille nimeksi Hamburger Börs.. (joo tiedän ettei sitä ole ihan äskettäin keksitty mutta silti..).


No asiasta kukkaruukkuihin. Seuraavaksi oiva linkkivinkki mm. Gossip Girlin uskollisille faneille (juujuu kuten minulle,olen ihan koukussa ja Serena on paras..) nimittäin ehtaa kuvaa ja juorua Manhattanin todellisista sosiaaleista: Park Avenue Peerage

Lyhyt postaus tänään. Alan nyt katsomaan GG:n viimeiset jaksot ja mietin sitten epätoivoisia suunitelmia lopettaa käsikirjoittajalakko.. Ugly Bettytkin on loppu!! Ne hullut assarit on niin parhaat..

kuva täältä

ps. Sähköpostiosoitteeni löytyy sivupalkista nykyään, jos vaikka tulee jotain kauhia tärkiää mitä ei muut saa nähdä :)

2008

Taas on yksi vuosi jätetty taakse ja uusi edessä. Vuonna 2007 tapahtui paljon mutta ei mitään niin kovin erikoista. Poikaystävän kanssa muutto yhteiseen kotiin oli varmasti yksi parhaista asioista sekä yhteinen kesäloma. Ainut asia mikä askarruttaa on se etten oikein saanut mitään hyödyllistä tehtyä itsni suhteen. Koko vuosi meni lupaillessa että nyt alan urheilemaan ja säästämään rahaa, luen pääsykokeisiin ja syön terveellisesti. No joo, ei kaikkea voi kerralla muuttaa mutta se muutos ei jahkailemalla tule myöskään. Joten kaikkien yksittäisten lupausten sijaan lupaan olla jahkailematta. Asiassa kuin asiassa.

Eilinen vietetiin poikaystäväni kanssa kahdestaan kotona. Tilasin isot satsit sushia meille ystäväni puljusta Sushi Togosta ja skumppaa tuli juotua aika kovan päänsäryn verran näköjään.. Tässä vähän eilisen tunnelmia. Ennen ja jälkeen..

Uutta vuotta 2008 otin vastaan Espritin kietaisumekossa ja näisä ihanissa Nine Westin korkkareissa. Kengät ovat Hong Kongin tuliaiset toissa kesältä. Amatööri meni kauppaan ostamaan kenkiä kunnon kävelylenkin jälkeen jalat turvoksissa ja lopputulos on numeroa liian suuret kengät joissa on nyt hienot liukuesteet päkiöissä..

Aika perusasu ja kengätkin lensi nurkkaan heti syömisen jälkeen (yritän totutella tähän sisäkenkäjuttuun.. ;))

Haluan toivottaa kaikille blogini lukijoille äärimmäisen hauskaa uutta vuotta 2008!!!

Kiitos kaikille lukijoille, tilaajille ja kommentoijille. Onnistuin karkoittamaan muutamassa päivässä tilaajia jonkin verran joten kertokaa toki missä mättää (jos siis tänne vielä eksytte)! Yritän parhaani mukaan kehittää lily´siä enemmän itseni näköiseksi. Se olkoon toinen lupaukseni uudelle vuodelle :)

Miten teidän uuden vuoden juhlinta meni? Paukkuiko raketit vai olitteko pihejä kuin me ja katsoitte kun muiden rahat räjähteli taivaalle?