keskiviikko 25. helmikuuta 2009

Lama iski heinäsirkkoihin

En olisi ikinä olisi luullut, että elämä ilman nettiä kotona olisi näinkin uuvuttavaa. Ilman telkkaria pärjään ihan hyvin mutta netti, eihän ilman nettiä pärjää! Tänään olen menossa hakemaan Welholta jonkun sellaisen pömpelin, nyt tuhlaan siis työnantajan aikaa :). Siinä siis tämän kertainen syy tähän pimentoon. Koska töissäkin on niin kiire, en edes tiennyt että Oscaritkin jaettiin jo..



Koska muuttaminen on niin kallista ja etenkin silloin kun ei omista valmiiksi juuri mitään, on turvauduttava äärimmäisiin keinoihin eli kaikenlaisiin avajaisiin joissa on tarjolla ruokaa ja juomaa. Mutta, koska lama näyttää purevan myöskin taiteeseen, ei esimerkiksi Kiasmassa viime viikolla olleessa Marita Liulian "Choosing my religion" näyttelyn avajaissa ollut mitään tarjolla.. Onneksi itse näyttely oli ehdottomasti käymisen arvoinen juttu.



Samoin kävi eilen Tennispalatsissa olleessa Walt Disney ja Euroopan taide -näyttelyssä jossa ystäväni pyhästi vannoi että tarjoilua on, ei ollutkaan! Myöskin avecini varmisti etukäteen onko tarjoilua, mies kun ei muuten viitsi tulla paikalle.. Alan tästä lähtien kuljettamaan omaa salapulloa mukanani.

Lama iski heinäsirkkoihin pahemman kerran.

Koska tosiaan rahat on no jos ei nyt loppu niin kanavoitu kodin laittamiseen, on siis syytä kääntää katse omiin kulutustottumuksiin. Muuttaessani vaatteita, kenkiä ja laukkuja oli enemmän kuin laki sallii ja osassa roikkui vielä hintalaputkin. Ei hyvä, ei näin. Asialle on siis tehtävä jotakin.

On siis alettava suosimaan käytettyjä klassikoita ja ostamaan laatua. En siis tarkoita kallista vaan nimenomaan laadukasta. Esimerkiksi se Lumi:n laukku on ollut ihan fiasko. Ensin kantokahvoista tuli vahvikkeet ulos ja laukku oli 3 päivää suutarilla jonka jälkeen yksi sauma repesi ja sain mieltä ylentävän kommentin omistajamieheltä että " Even the car broke sometimes". Whaat?? Nyt kun Hanna Sarenkin meni konkurssiin niin olisin hyvin varovainen pikkuliikkeen pitäjänä mitä sanon maksavalle asiakkalle.. Ja laukku on siis taas suutarilla, ne pirun vahvikkeet tuli toistamiseen pihalle..

Joo'o ilo pitää repiä pikku jutuista kuten karkilta tuoksuvasta shampoosta tai vaikka työkaverin kommentista että näytän erityisen hyvältä tänään (lasketaanko se työpaikka häirinnäksi..?).

Hiphei jatketaan keskiviikkoa!

-lily

3 kommenttia:

patentti kirjoitti...

Auh, toi laukkujuttu kuulostaa kyllä aika ikävältä, ei ollenkaan asiallista toimintaa :(

miukku kirjoitti...

Joskus muuten on aika ärsyttävää, kun työkaverit (miehet) kommentoi.. Riippuen tietty työkaverista, mutta jotkut joista muutenkin ajattelet et on ihan yököttäviä...

Anonyymi kirjoitti...

voi laukkuparkaa. joskus se on vain murphyn laki joka ei jätä rauhaan.

jos työkaverit kehuu niin kyllähän se kannattaa ihan kehuna ottaa. tai riippuu kuka ja miten sen sanoo... mutta yleisesti ottaen.

mikä shampoo tuoksuu karkille? mä haluan myös! mun tukka haisee pesun jälkeen ihan koiralle. vaikka koirat onkin ihania en itse halua sellaiseksi.