Ehei en tullut kertomaan että aijon lopettaa bloggailun vaan, yllätys yllätys, aijon taas aloittaa! Pahoittelen katoamistani mutta viime aikoina elämässäni on tapahtunut kummallisia ja suuria muutoksia. Ero poikaystävästä ja oman asunnon etsintä ja mahtui siihen yksi epäonnistunut kotivärjäys ja otsatukan leikkaaminen fiskarseilla. Lopputulos muistuttaa kuollutta minkkiä. Ihan tosi. Ja olotilakin ollut sen mukainen viime aikoina..
Duuniakin on ihan kivasti ja kaikennäköisiä projekteja tunkee joka suunnalta. Jos joku viime lauantaina punasilmäisen minkin heti aamusta heilumassa mikki kädessä ja kameramies kannoilla niin se olin sitten minä. Pahoittelen jos ahdistelin juuri sinua.
Aijon siis muuttaa ensikertaa yksin asumaan. Asuin kylläkin kämppiksen kanssa kun muutin kotoa aikoinaan mutta tavallaan täysin omillani en ole koskaan asunut. Sen huomaa jo ihan siitäkin etten omista mitään. Yritän kuumeisesti keksiä mistä saan rahat kasaan imuriin, kahvinkeittimeen, pesukoneeseen, silitysrautaan yms. Astianpesukone-haaveista joudun luutavasti luopumaan vaikka en haluaisi.. Eli yhteenvetona mun omaisuus on yksiöön ihan liian suuri sänky ja Alessin viheltävä vesipannu (se on kyllä tosi hieno). Hiphei.
Joo ei, Visa ei nyt auta tässä hädässä. Meinasin saada pahimman asteisen sydänkohtauksen äskettäin kun sain puhelinsoiton Luottokunnasta ja tietysi menin ihan paniikkiin että nyt ne soittaa ja vie mun Visan mutta se liittyikin työasioihin.
Kirjaimellisesti tilanne on nyt tämä:
Mitäs teille kuuluu?
12 kommenttia:
APUA:D joo selvästi sulle on tapahtunut yhtä ja toista viime aikoina! Tsemppiä kaikkeen ja asioilla on yleensä tapana hoitua <3
Minäkin erosi miehestä, mutta päädyin vanhempien luokse.. Tosin opiskelen toisessa kaupungissa mutta silti, sinullakin voisi mennä huonommin. Itsekin kirjoitin juuri tuosta otsatukan saksimisesta, siinä tosiaan voi käydä huonosti. :)
Kiva kun palasit.
Kiva että olet taas täällä ja tsemppiä, eiköhän kaikki muutu ihan hyväks vielä!:)
Jessica: Voi kiitos ihana, kyllä kai kaikki järjestyy. Loppujen lopuksi tää oli mulle varmasti todella hyvä ratkaisu :)
Patentti: Oih, eli tiedät mitä se on kun joutuu muuttamaan takaisin vanhempien luo. Yritän välttää sitä viimeiseen asti :D Se on totta, kyllä me pärjätään :) Hah, fiskarsit pitäisi kieltää lailla.. ;)
Äppelblom: Kiitos ihana, kyllä joo. Heti vaan kun voitan lotossa ;)
Mikä tässä tammikuussa oikein mättää, kun kaikki tuntuvat eroavan :( Kaksi ystäväänikin on eronnut poikaystävistään tässä kuussa. Mutta tsemppiä sullekkin uuteen elämänvaiheeseen :)
Mainostoimistossa työskentelevä (bannerin perusteella en ainakaan missään luovassa hommassa..) Hahaa:-D päivän paras;-)
Ihanaa kun oot palannut. Oon joka päivä käynyt katsomassa ja pelännyt että jokos oot lopettanu.
Voimia sulle ihan hirveesti ero vaiheessa. Toivottavasi sulla on lämpimiä ja läheisiä ihmisiä vierelläs jotka tukevat. Vanhempien luokse olis tosiaan varmaan kurjaa muuttaa, mutta kyllä heistä varmaan paljon apua on tässä vaiheessa. Tsemppiä sulle, kohta ihan varmasti helpottaa :)
Moikka Lily! Kiva kuulla susta ja mukavaa että jatkat kirjoittamista. Paljon jaksamista itsellisen elämän alkuun, raskasta se on mutta helpottaa kyllä.
Tsemppiä ihan hirveästi!Ihan ymmärrettävää, ettet ole ehtinyt blogiasi päivittää..Toivottavasti kaikki alkaa sujua mahtavasti ja saat kiva asunnon. Ja jos yhtään lohudttaa niin fiskars/kotivärimokia on mahtunut tämän neidon elämään enemmän ku laki sallii..
Ihana juttu, että päätit tulla kirjoittelemaan taas! :) Ikävä kuulla, että kaikki asiat ei olekaan sujuneet niin hyvin, mutta olen samaa mieltä muiden kanssa, että asioilla on tapana järjestyä :) tsemppiä!
Hetken kerkisin säikähtää että lopetat... Miksi yhtäkkiä kaikki kertovat eronneensa poikaystävästään ja muuttavat omilleen? Mutta tsemppiä ja jaksamista. :)
Kiva kun oot palannut! Voi, ikävä kuulla erosta, mutta kuulostat tosi ookoolta... Toivottavasti hyvä kämppä löytyy ja asiat järjestyy! Haleja! :)
Lähetä kommentti